FIDEA - Frameworks for Interdisciplinary Enviromental Analysis

Tavoitteemme

FIDEA on tutkimusryhmä, jonka lyhenne tulee sanoista Frameworks for InterDisciplinary Environmental Analysis (Tieteidenvälisen ympäristötutkimuksen viitekehykset). Teemme sekä teoreettista että soveltavaa tieteidenvälistä ympäristötutkimusta.

Tutkimme tieteidenvälisyyttä, integroimme erikoisalojen tietoa ja parannamme dialogia erilaisten lähestymistapojen välillä. Lue lisää!

Keitä olemme?

FIDEA-ryhmä on lähtenyt liikkeelle yhteistyöstä kolmen organisaation tutkijoiden kesken – edustamamme organisaatiot ovat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskus. Lue lisää FIDEA-ryhmän tutkijoista.

FIDEA group researchers

FIDEA-tutkimusryhmä

Pakokaasut yskittävät. Otsonia, häkää ja pienhiukkasia ilmassa. Onko aika ottaa astmalääkettä, ostaa hybridiauto, uusia autokoulujen opetus, vaikuttaa liikennepolitiikan painopisteisiin vai vaatia hiilivapaata yhteiskuntaa? Kiinnostavia ajatuksia eri asiantuntijoilta, mutta kuka tarkastelisi asiaa kokonaisvaltaisesti?

Parhaimmillaan eri alojen asiantuntijat käyvät rakentavaa keskustelua keskenään ympäristöongelmien luonteesta ja syistä ja löytävät hyvin perusteltuja ratkaisuja. Toisinaan ammattislangi, oletetut syyt ja ehdotetut keinot poikkeavat niin paljon toisistaan, että tulkkeja ja välittäjiä tarvitaan keskustelun ymmärryksen parantamiseksi. FIDEA-ryhmä on kiinnostunut tästä tieteidenvälisestä haasteesta. Tutkimme tieteidenvälisyyttä, integroimme erikoisalojen tietoa ja parannamme dialogia erilaisten lähestymistapojen välillä.

Mitä tarkalleen ottaen teemme?

Olemme analysoineet eri tyyppisiä ympäristöongelmia, kuten ilmastonmuutosta, rehevöitymistä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, sekä energiaan, liikenteeseen, maa- ja metsätalouteen ja elintarvikesektoriin liittyviä ympäristökysymyksiä. Tulokset ovat sovellettavissa monin tavoin ympäristöpolitiikkaan, ympäristöasioiden hallintaan, ympäristökasvatukseen ja -viestintään.

See Two Short Examples

Viimeisimmät FIDEA-julkaisut

Kaikki FIDEA-julkaisut

Contact

Petri Tapio
petri.tapio(a)fidea.fi
+358 40 555 2963
Korkeavuorenkatu 25 A 2
00130 Helsinki

Partners

University of Helsinki-logo University of Turku-logo Environmental Policy Centre at Finnish Environment Institute-logo Futures Research Centre at University of Turku-logo
Web design: Simo Ollila

Printattava versio tästä artikkelista

Liikenne ja ilmasto

CAST-hankkeen tavoitteena on kartoittaa eri liikennemuotojen liikennemääriä ja hiilidioksidipäästöjä vuosina 1980-2010 ja tehdä tulevaisuudenskenaarioita vuoteen 2030 asti. Identifioimme keskeiset liikenteeseen ja liikenteen päästöihin vaikuttavat tekijät hyödyntämällä asiantuntijoiden näkemyksiä. Koska joukkotiedotusvälineillä on merkittävä rooli ympäristöpolitiikan muodostumisessa, tutkimme myös, miten liikenne- ja ilmastokysymyksiä on käsitelty lehdistössä.

Kaksi ympäristöpoliittista päätöstä on tarkastelun keskiössä – EU:n energia- ja ilmastopaketti sekä autoverotuksen muuttaminen hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Kumpikin politiikka astui voimaan vuonna 2009. Tutkimustehtävinä on vastata kolmeen kysymykseen (ks. taulukko).

Taulukko: CAST-hankkeen tutkimuskysymykset

Taulukko: CAST-hankkeen tutkimuskysymykset

Ensimmäistä kysymystä lähestymme kansallisten liikennetilastojen ja päästötilastojen seurannan avulla vuosina 2008-2010. Tulevaa kehitystä tarkastelemme kaksivaiheisessa Delfoi-tutkimuksessa, jossa keräämme ja analysoimme asiantuntijoiden ja intressiryhmien edustajien käsityksiä kehityksestä vuoteen 2030. Toiseen ja kolmanteen kysymykseen vastaamme tutkimalla asiantuntijoiden näkemysten lisäksi myös mediakeskustelun vaiheita sisällönanalyysin keinoin.

Tulkitsemme haastatteluja ja lehdistöaineistoa käyttämällä ympäristönsuojelun kokonaiskehikkoa [LINKKI], joka on eräs keskeisistä FIDEA-ryhmän käsitteellisistä poikkitieteellisen ympäristötutkimuksen viitekehyksistä. Kvantitatiivinen aineisto käsitellään klusterianalyysillä, joka ryhmittelee Delfoi-aineiston erilaisiksi tulevaisuuden skenaarioiksi.

Hankkeen nimi: The climate discussion of transport (CAST) – An interdisciplinary environmental analysis. Rahoitus: Suomen Akatemia. Hankkeen kesto: 2009-2012.Tutkijat: Katri Huutoniemi, Laura Joki, Jari Lyytimäki, Nina Nygrén, Petri Tapio, Vilja Varho.

Advisory group: David Banister (University of Oxford), Eeva Furman (SYKE), Julie Thompson Klein (Wayne State University), Jarmo Vehmas (Tulevaisuuden tutkimuskeskus), Risto Willamo (Helsingin yliopisto). Lue lisää CAST projektista!

Lisää aiheesta:

Lyytimäki, J. & Tapio, P. 2009. Climate change as reported in the press of Finland: From screaming headlines to penetrating background noise. International Journal of Environmental Studies 66(6): 723-735.
Get from the publisher
Get full paper from the author: jari.lyytimaki(a)ymparisto.fi

Tapio, P., Huutoniemi, K., Lyytimäki, J., Varho, V., Willamo, R. 2009. An Inter- and Transdisciplinary Analysis of the Climate Discussion of Transport. Paper presented at the conference Towards Knowledge Democracy, University of Leiden, the Netherlands, August 26, 2009.
Get from the publisher

Printattava versio tästä artikkelista

Ympäristönsuojelun kokonaiskehikko

Ympäristönsuojelun kokonaiskehikko (Environmental Protection Process,EPP) on laaja-alainen tieteidenvälinen systeemimalli, joka on kehitetty tieteidenvälisen tutkimuksen ja opetuksen työkaluksi. Mallin avulla pyritään kuvaamaan kokonaisvaltaisesti ympäristöongelman syntyä ja ratkaisukeinoja. Mallista on useita versioita. Kuvassa oleva versio on kuvattu Ambio-lehden artikkelissa. Havainnollistamme mallia seuraavassa liikenne-esimerkein.

Ympäristönsuojelun kokonaiskehikko

Kuva: Ympäristönsuojelun kokonaiskehikko (Tapio & Willamo 2008)

Liikenne on inhimillistä toimintaa johon vaikuttavat monenlaiset yhteiskunnalliset, yksilölliset ja ekologiset tekijät. Liikenneinfrastruktuuri, kuten tie-, rata- ja polkupyöräilyverkot rajaa valinnan mahdollisuuksia. Inhimillinen toiminta sisältää aina jonkinlaisia poistoja luonnonympäristöstä, kuten raakaöljyn käyttöä liikennepolttoaineeksi ja päästöjä ympäristöön, kuten hiilidioksidia ilmakehään. Päästöt ja poistot muuttavat ekologista ympäristöä, kun esimerkiksi päästöjen myötä ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Ensisijaiset muutokset aiheuttavat myös toissijaisia vaikutuksia ympäristössä, esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuden nouseminen ilmakehässä lisää säteilypakotetta mikä voimistaa ilmastonmuutosta. Ekologisen ympäristön muutoksilla ja vaikutuksilla on myös vaikutuksensa inhimilliseen ympäristöön, esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi tulvariskit alavien maiden rakennuksille lisääntyvät.

Tähän asti kehikon kuvaama prosessi on edennyt kausaalisesti, ’automaattisesti’. Suuriakaan ympäristövaikutuksia ei kuitenkaan automaattisesti pidetä ongelmina, vaan ongelmanmäärittely tapahtuu monien toimijoiden verkostossa. Osansa on tutkimuksella, medialla, politiikalla ja yksittäisillä kansalaisillakin. Kuten eräässä mediatutkimuksessamme totesimme, koetut ongelmat vaihtelevat ajan kuluessa ja arvostusten muuttuessa. Jos ongelmat koetaan riittävän vakaviksi, prosessi saattaa edetä konkreettisiin päämääriin asti, esimerkiksi EU:n energia- ja ilmastopaketin päästötavoitteiksi vuonna 2009. Jos taas ongelmien vakavuudesta ei päästä riittävään yhteisymmärrykseen, voidaan jäädä epämääräisiin päämääriin, kuten Kööpenhaminan ilmastokokouksessa samana vuonna.

Seuraavassa mallin vaiheessa valitaan keinot päämäärien toteuttamiseksi. Eri tahot voivat pitää eri keinoja tehokkaina ja sopivina ja keinot voivat kohdistua mihin tahansa ongelman muodostusprosessin vaiheeseen.

Toisinaan pyritään käyttämään keinoja, joilla kielletään tai vähätellään ongelman olemassaoloa, esimerkiksi esittämällä, että ihmisen aiheuttamien päästöjen osuus on ilmastonmuutoksessa niin vähäinen, ettei sitä tarvitse ottaa huomioon.

Päästöihin kohdistuva keino on esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto ja varastointi savukaasuista. Muutoksiin kohdistuvista keinoista voi mainita laitteistot, jotka imevät hiilidioksidia suoraan ilmasta. Vaikutuksiin kohdistuvat keinot pitävät sisällään esimerkiksi hiukkasten päästämistä ilmakehään maapallon viilentämiseksi. Ihmisen toimintaan vaikuttaviin ekologisiin tekijöihin kohdistuvat keinot muuttavat luonnonoloja, esimerkiksi liikennettä varten rakennetaan mäkisille alueille siltoja ja tunneleita energian säästämiseksi. Ihmisen toimintaan kohdistuvat keinot voivat olla teknisiä (esim. alhaisempi polttoaineenkulutus) tai sosiaalisia (esim. autoilun vaihtaminen junaan). Infrastruktuuriin kohdistuvista keinoista esimerkkinä voi mainita joukkoliikenteen asemaverkon tihentämisen. Yksilöllisiin tekijöihin kohdistuvat keinot voidaan kohdistaa ihmisten arvoihin, tietoihin, tunteisiin, kokemuksiin tai resursseihin, esimerkiksi tiedotuskampanjoilla tai mainoksilla. Yhteiskunnallisiin tekijöihin vaikuttavat keinot voivat kohdistua esimerkiksi politiikkaan, hallintoon, oikeusjärjestelmään, talouteen, uskontoon, tutkimukseen, koulutukseen, tiedotusvälineistöön tai kansalaisaktivismiin.

Lisää aiheesta:

Tapio, P. & Willamo, R. (2008) Developing interdisciplinary environmental frameworks. Ambio – A Journal of the Human Environment 37(2): 125-133.
Julkaisijalta
Tilaa kirjoittajalta kopio (pdf): petri.tapio(a)fidea.fi

SIMO OLLILA on Tampereella asuva free lance web designer, www-tuottaja ja -konsultti. Hänen työnsä painopistealueita ovat css-design, web-standardit, käyttäjäystävällisyys ja hakukonelöydettävyys. Yhteys: simo.ollila(a)gmail.com